Terveisiä Nousevan Auringon Maasta

Son Mmoi! Tai Sayonara oikeastaan. Rakas ystäväni kävi nimittäin Tokiossa tämän kuun alussa ja hän kun tuntee minut läpikotaisin, tiesi mitä tuoda minulle tuliaisiksi. Nimittäin juurikin näitä mitä kummallisimpia herkkuja! Tänään siis maistellaan tämmöisiä... ööö... jotain kaiketi sokeria sisältäviä juttuja. En oikeastaan tasan tarkkaan tiedä, että mitä oikeastaan on luvassa :D Mutta eikun matkaan!

Aloitetaanpa "tutummasta", eli KitKateista. Mutta näissä yksilöissä ei ole oikeastaan muuta tuttua kuin nimi. Vasemmassa ylänurkassa on, ainakin kuvan mukaan, juustokakku-KitKat, ja kuten ohjeessa kuului, laitettiinkin se uuniin! Saas nähdä mitä sieltä oikein tuli :D Mutta jätetäänpä se vimpaksi jänskätämään! 

Tässä kuvassa patukat ovat samassa järjestyksessä kuin ylemmässä kuvassa. Startataan juustokakun sijaan oikeasta ylänurkasta, eli ehkä kirsikka-vihreä tee -KitKatista. Tämän nimi on siis Sakura Matcha ja ymmärsin, että tämä Matcha on vihreää teetä, tai jotain sen tapaista. Viisaammat, valaiskaa, olkaa niin hyvät! Mutta niin siis, vihreää KitKattia... mikäpä jottei! Onpa jännää... Ensimmäistä kertaa hyyyyyvin pitkään aikaan, en osaa edes kuvailla miltä tämä maistuu. Aluksi valkosuklaalta, mutta myös joltain... joltain. Hyvin jännittävää. Ihan jees kuitenkin!

Seuraavaksi maistellaan tuota vasemman alakulman vaaleanpunaista, eli mansikkaa. Wa- Ichigo. En tiedä onko tässä jotain muutakin.. Tämä tuoksuu ainakin aivan taivaalliselta! Maistuu vähän mansikka-Eskimolta. Mansikan maku on hyvin mieto ja tässäkin maistuu valkosuklaa melko tunnistettavasti. 

Oikeassa alakulmassa on ööö...jotain punaisista pavuista. Hokkaido Red Bean. Papuja suklaapatukassa... selvä se! Päällä on maitosuklaakuorrute. Tässä maistuu kyllä ihan selvästi joku papu. Enkä taida oikein olla sen maun ystävä.. Tämä on vähän tummasuklaamaista, mutta jotain hiukan kieroa tässä maussa kuitenkin on :D Veikkaan, että tästä saattaisi pitää, kun näitä aikansa söisi. Jotain kiehtovaa tässä on, mutten oikein tiedä, että mitä.  

Tässä on nyt sen juustokakku-KitKatin valmistusohje. Niinpä. No. mutta laitettiin se uuniin 200 asteeseen muutamaksi minuutiksi ja kytättiin silmä kovana vieressä. Ja tässä lopputulos:

Maistuu kyllä ihan juustokakku-KitKatilta :D Valkosuklaata, keksiä ja hiukan jotain sitruksista kuvittelen maistavani. Todella jänskää! Ihan huippua, että jonkun mielikuvitus yltää näin pitkälle :D Tämä oli kyllä lempparini näistä! 

Ja entäs tämä pussi sitten? Ei kuulkaas tämän taivaista hajua. Siinä se ukkeli suti kädessä seisoo ja oletettavasti nämä on jonkun tapaisia karkkeja..  

Pussin takaa löytyi tämän tyyppisiä ohjeistuksia...  Voisikohan olla, että tuo punainen ukkeli voi maistua kolmelle eri jutulle? Mene ja tiedä :D

Pussin sisältä löytyikin pikkuruisia omiin pusseihin pakattuja karkkeja. Nämäkin ovat kaikki (ainakin minun silmääni) identtisiä.

Avasin muutaman käärön ja sisältä paljastui tällaisia pikku-ukkoja! Aloitetaas tuosta vihreästä ukkelista. Ooooo! Ihan hyvää tämä vihreä! En tiedä maistuuko tämä taas jollekin teelle tai  omenalle.... tai päärynälle.......tai jollekin, mutta aika hyvvää kuitenkin! :D

Valkoinen ukkeli on vahvemman makuinen kuin tuo vihreä. Tästä itse mausta ei ota kyllä oikein selvää... kyllähän tämä maistuu ja vaikka mille.. aika samantyyppinen kuin tuo vihreä, ehkä?

Punainen miäs....no aika samanlainen kuin nuo edeltäjänsäkin :D Olisin varmaan saanut enemmän irti näistä, jos oisin tajunnut mistä tässä on kyse :D Mutta kaikki oli ihan jees, idea meni ehkä hiukan ohi :)

Seuraavaksi sitten tämmöinen tötterö! Luulin, että ystäväni toi minulle jäätelön, mutta ilmeisesti se ei olekkaan sellainen. Vaikka mikäpä Japanissa olisi sitä, miltä se näyttää :D 

Kääreen sisältä paljastui tällainen tuutti, eikä minulla ole mitään käsitystä mitä oikein tuijotan. Vähän kahville se tuoksuu :D Tuossa on ilmeisesti vohvelia ja ehkä valkosuklaa kuorrute?

Tältä tämä juttu näyttää sisältä. Tuo on semmoista aika kuivaa.. keksimäistä? En tiedä onko sen tarkoitus olla tuollaista vai onko se joskus ollut jotain vaahtomaista tai tai tai? Mutta isketääs kiinni! Hahhaa! Sisus on sittenkin sellaista aika pehmoista, vaahtomaista suklaahuttua. Niinkun ilmakuplasuklaissa! Se vaan häviää suuhun alta aikayksikön. Van tämäpä oliki hyvvää! Oisin voinu syyä vaikka toisenki! Jos olisi olemassa kuivajäätelöä, niin se voisi olla ehkä tämän tyyppistä. Tuo ruskea vaahtohommeli oli maitosuklaista ja vaalea osa oli valkosuklaan tapaista. Omnom! 

Ja sitten!!! Tut-tu-duu! Oreo suklaapatukka! *fanfaarit soi* No siis pakko myöntää, että olen hiukkasen innoissani ja kiinnostunut tästä yksilöstä :3

Sisältäpäin se näyttää tältä. Ohhoh! Tämä on ikäänkuin keksipötkylä suklaa kuorrutteella. Ja on muuten aika törkeän hyvää! Voitaisko saaha Suomeenki näitä? *-* Sikäli mikäli ette tiedä mitä Oreot ovat, niin ne ovat vähän kuin Domino-keksejä, mutta parempia. Tämä patukka on tosiaan täyttä keksiä, jossa on sitten nuita Oreo-muruja. Maku on kokonaisuudessaan todella hyvä. Tässä on hiukan tummaa vivahdetta, joka pitää maitosuklaan ja makeuden kurissa. Uh ah! Olisipa tätä ollut lisää :3

Sssssuper suuret kiitokset ihanalle Lauralleni! <3

Kysymyksiä!

Nonniiin! Nyt on aika vastailla Teidän kysymyksiin :) 

Miten idea blogista tuli / miksi aloit pitää tätä blogia?

Kerroinkin jo edellisessä, Tilasto -postauksessa hiukkasen blogini synnystä. Bloggaamiseni alkoi aikoinaan valokuvablogista. Lisäsin siihen kaikenlaisia kuvia, yleensä hupsuja tai kauniita kuvia, joita päivän aikana otin puhelimellani. Kun tästä alkoi tulla tapa, aloin pitämään blogia, johon jopa kirjoittelin juttuja. Kerroin mm. päivän kuulumisista ja kosmetiikkatuotteista, joita olin juuri hankkinut. Haaveilinkin jonkinlaisesta kosmetiikkablogista, mutta en ymmärtänyt mitään kosmetiikan INCI-listojen päälle. Kerran kaupassa ollessani katselin Taffelin ja Pandan suklaasipsi-pussia ja ajattelin, että jonkun pitäisi näitä maistella ja kertoa onko nämä hyviä. Päätin sitten itse ruveta testieläimeksi. Aluksi keskityin e-koodien ja muiden lisäaineiden viidakkoon, mutta nopeasti aloin keskittyä enemmän makeisten makuun ja ulkonäköön. Tämä blogi onkin tuonut aivan uuden ulottuvuuden herkutteluun. Yksittäiseen suupalaan tulee keskityttyä paljon enemmän kuin aikaisemmin, eikä herkkuja tule enää mätettyä samalla tavalla kuin ennen. Blogi on jopa siis hillinnyt herkutteluani! 

Syötkö herkkuja aina kun haluat, vai vaan tiettyinä päivinä esim. viikonloppuisin?

Yleensä ottaen en ole kauhean tiukkapipoinen herkkujen kanssa, mutta joskus herkuttelu pitää palauttaa takaisin ruotuun. Nyt olen kolmatta viikkoa (wuhuu!) pystynyt pitämään herkuttelun lähinnä viikonlopuissa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (hupsis! hihi!) Joskus tulee toki ruoskittua itseä vähän liikaakin, mutta noin normaalissa mielentilassa en jaksa pingottaa herkuttelusta liikaa. Parhaiksi sokerimorkkiksen lievittäjiksi olen huomannut muunmuassa sen, ettei syö sokeria nälkäänsä. Yleensä koitankin herkkunälässä syödä ensin jotain ruoan kaltaista ja jos sen jälkeen herkkuja tekee mieli, niin niitä voi syödä. Tällöin ei tule vedettyä myöskään övereitä :)

Kuinka paljon karkkia (tai jotain muuta herkkuja) pystyt syömään / syöt kerralla? Kuinka paljon syöt niitä samaisia herkkuja vaikka päivän aikana noin keskimäärin, normaalisti?

Huh! Paha kysymys! :D Suklaata heilahtaa joskus helpohkosti sellainen 200 grammainen levy. Yleensä kyllästyminen iskee jo puolikkaan levyn jälkeen ja yleensä syönkin loput joskus myöhemmin. Toki tämä "myöhempi" saattaa olla saman vuorokaudenkin sisällä....mutta aika nopeasti minulle tulee kyllästyminen tai yökötys ja yleensä hiljennänkin tahtia ennen kuin alkaa ällöttää. Huipulle on hyvä lopettaa, vai mitä? :D Olen huomannut kuitenkin sen, että jos ostan irtokarkkeja, en voi unohtaa niitä ennenkuin ne ovat loppu. Esimerkiksi puolikkaan suklaalevyn saatan helpostikin unohtaa kaapin perälle pitkäksikin aikaa, mutta irtokarkeissa tämä ei päde ollenkaan. Parissa päivässä ne on syötävä. muuten en saa niiltä rauhaa :D

Kuinka usein herkuttelet?

Tosiaan olen nyt yrittänyt jättää herkuttelun vain viikonloppuihin. Aikaisemmin saatoin syödä makeisia ja suklaata joka päivä. Tähän kastiin lasken kuitenkin jokaikisen herkkupalan, oli kyseessä sitten yksi suklaapala tai karkki. Mutta hyvin harvoin olen syönyt karkkeja kunnolla (esim. montaa pussia) monena peräkkäisenä päivänä. Siis jos olen syönyt herkkuja monena peräkkäisenä päivänä, syynä on juurikin tuo edellä mainittu irtokarkkipussi :D en ole koskaan osannut ostaa joka päivä uutta karkkipussia.

Paras makeinen ikinä?

Apua........Maitosuklaa. Mieluiten Fazer tai Marabou. Näistä lempivariaatioini niiden orginaalien ohella ovat Hasselpähkinä, Keksi, Domino tai Peanut. Nyt myös Cloettan Sprinkle-levyt ovat nousseet varteenotettaviksi kilpailijoiksi! Karkkipusseista lempparini on ehdottomasti Fazerin Aarrearkku.

Edit: Nyt itseasiassa tarkemmin pohdittuna Maraboun Bubblig-suklaa on ehkä parasta mitä tiedän.

Mikä on paras suolainen herkku?

Tämä on itseasiassa tosi paha kysymys, koska aika harvoin syön suolaisia herkkuja. Pitkäaikaisin lempparini on kuitenkin Taffelin se peruspunainen pussi ja taco-dippi :3 nams!

Mikä karkki / suklaa on kaikkein kallein painoonsa verrattuna, minkä olet koskaan ostanut?

Olen itseasiassa aika harvoin ostanut mitään hirmuisen kallista karkkia tai suklaata. Varmaankin joku Belgialainen konvehtirasia, tryffelit tai tummasuklaalevy voisi olla kalleimmasta päästä. Nyt en osaa kyllä mitään tämän yksityiskohtaisempaa sanoa :/ 

Parhaat karkkimuistot lapsuudesta?

Paras on ehdottomasti se, kun pentuna haettiin lähi-kioskilta irtokarkkeja. Ne sai sellaiseen pieneen pussiin  ja karkit piti luetella myyjälle: "Tuota vitosta 10 pennillä. Sitten tuota kuuttatoista 50 pennillä...paljonko siinä nyt on?" Ah! Nuita aikoja! Muistan vieläkin, kun käytiin kesällä kaverin kanssa ostamassa aina Pandan Pepet ja Muru-Eskimot ja lopuilla rahoilla irtokarkkeja. Rahaahan oli mukana ehkä 5 markkaa. Nykyään tuolla rahalla ei saisi edes tuota Muru-Eskimoa.

Parhaat leffakarkit?

Parhaat leffakarkit on ehdottomasti Makuunin karkit! Meidän leffateatterin vieressä on Makuuni, joten se on aika vakkaripaikka leffanamuja etsiessä. Pussiin tulee aina vaahtokarkkeja, punamustia ja keltavihreitä korvia, noitapillejä, tervapiruja, Lauantaipussin autoja, punaisia apinoita, maissipalloja, viiriäisen munia, fudgea, punamustia pääkalloja, mustavihreitä renkaita jne, Makuuni-pussini on aina aika vakio... :D

Mitä karkkeja ikävöit reissuista, joita ei Suomesta saa?

Aikaisemmin ruikutin aina Milka-levyjen perään, mutta nyt niitä saa täältäkin! Paitsi tietenkään sitä mun lempparia, eli Trioladea :( Aika vähän ikävöin karkkeja sinänsä, koska mielestäni ulkomailla on aina ollut melko pahoja karkkeja :D Aina jotain marmeladeja tai kovia aniskarkkeja. Jos otetaan myös muut herkut mukaan, niin eniten on ikävä Ljubljanan jäätelöitä <3 Jos käytte siellä, niin muuta ei tarvitse tehdä kuin syödä jäätelöä! 

Jos olisit karkki(pussi), millainen olisit?

Ihan huippu kysymys! Jos saisin nyt inventoida ihan oman karkkipussin, niin siinä olisi sopivassa suhteessa hedelmiä ja salmiakkeja. Niissä olisi päällä semmoinen hauska "kuori" joka menee valkoiseksi puraistaessa. Eivätkä ne olisi sokeripäällysteisiä. Ärsyttää aina se kun sormet on ihan sokeripölyssä :D Pussissa olisi myös viinikumi-vaahtokarkkeja sekä suklaakuorrutteisia fudgepalloja! Mutta jos pitäisi valita olemassa olevista tuotteista olisin ehkä Milka Choco Jelly :D siinä yhdistyy melkein kaikki edellä mainittu :D Lisäksi se poksuna kuvastaisi luonnettani aika hyvin ;D

Kertokaa Tekin mitkä on parhaimia herkkuja kautta aikojen ja mitä olette jääneet ulkomailta kaipaamaan? Entä mikä on kallein herkku jonka olette koskaan ostaneet tai mitkä ovat parhaat leffanamit? Entä mitkä ovat Teidän herkuttelutapanne, eli kuinka usein herkuttelette ja millä?

Ja muistakaa, ensi viikolla laitettaan kilpailu pystyyn! 

Kalev Draakon Puuviljamaitseline Närimiskompvek

Siis onko ihan oikeasti olemassa söpömpää karkkipussia?! Bongasin tämän pienokaisen K-Supermarketin hyllyltä juurikin suloisen ulosantinsa ansiosta. Kyseessä on siis virolainen Kalev:n Draakon hedelmäkarkkipussi. Pussilla on kokoa 110grammaa ja hintaa oli 1,50e eli melko normi hinnoissa mennään. Vilkaisin kaupassa pussin taakse, että mistä ihmeestä on kyse, niin arvatkaapa mistä! Puru-konvehdista! Kyllä. Puru-konvehdista. Olettekos koskaan kuulleet moista?

Draakon hedelmän makuinen puru-konvehti. Ainekset: sokeri, glukoosisiirappi, kasvirasva, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), hyytelöimisaine E407, emulgointiaine (lesitiini), aromi, värit (E120, E160a). Ei sisällä säilytysaineita. Saattaa sisältää pieniä määriä soijalesitiinia.

Pussista löytyi tällaisia paperiin käärittyjä pikkuisia. Pussi tuoksuu aivan hedelmäpurkalle. Jotain lapsuusflashbackeja tästä tulee. Päässä vilisee purkka-automaatit, Juicy Fruit ja ne kynän paksuiset pikkuiset hedelmäkarkkitikut. Sekä totta kai MAOAM. Mutta maistellaanpa.

Karkki on todella pehmoinen. Ehdin jo pelätä tämän olevan hedelmätoffeeta. Tätä on kuitenkin todella helppo pureskella, eikä tarvitse pelätä, että hampaista lähtisi paikat. Edellisistä flashbackeistä lähimpänä ovat ehdottomasti ne pikkuruiset hedelmäkarkkitikut! Mutta tosiaankin! Maku on aluksi vähän purkkamainen, mutta kun karkki pääse vauhtiin se tuntuu miltei räjähtävän suussa. Maku on hintsun kirpakka, sillä kivalla tavalla, joka saa sylkirauhaset porskuttamaan täyttä häkää (näin nätisti sanottuna). Aluksi karkki maistuu vähän karkkipussille tai käärepaperille, mutta se haihtuu nopeasti, eikä inhoja sivumakuja tule. Ihan älyttömän hyvää ja koukuttavaa!

Tämä puru-konvehtijuttu oli nyt kyllä aika loistava tuttavuus! Ehkä ensiepäilykseni oli tiputtanut odotukseni niin alas, että tämä herkku nosti ne pilviin hetkissä! Karkkiin jää todella koukkuun sekä sen koostumuksen että maun puolesta. Hinta on erittäin hyvä ja ulkomuotokin on suloinen. Viisi supersöpöä karkkia!

Ps. Yritän saada itseä niskasta kiinni ja arvostella kauppohin tulleita uutuuksia pian! Maistelkaa TE niitä sillä aikaa ja kertokaa mielipiteenne! :)

Cloetta Hopeatoffee

Mmoi! Tänään maistellaan klassikkoa, eli Cloettan Hopeatoffeeta! Tämä yksilö löytyi läheisen K-Supermarketin hyllyltä muistaakseni 2,69e hintaan. Pussissa on 168,7grammaa (kyllä, se on näin tarkkaa nähtävästi!) nostalgiaherkkua. Muistan omasta lapsuudesta nämä karkit ja ai, että olihan ne hyviä! Nyt vanhemmiten pelottaa ehkä hammaspaikkojen puolesta :D

Hopeatoffee lakritsitoffee. Ainekset: glukoosisiirappia, sokeria, sokeroitua maitotiivistettä, kasvirasvaa (palmu). lakritsiuutetta, stabilointiainetta (sorbitolia), ammoniumkloridia (salmiakkia), väriä (E153), aromia, emulgointiainetta (E471), liivatetta, suolaa.

Mutta maistetaanpa tätä herkkua! Pussi tuoksuu juuurikin sille, jolle muistinkin sen tuoksuvan! Huumaavan hyvälle lakritsitoffeelle. Karkki on kutakuinkin juuri sellainen, millaiseksi sen muistelinkin. Toffee on erittäin sitkeää ja tarttuu taatusti joka ikiseen hampaaseen. Paikkojen puolesta saakin vähän pelätä.... mutta tämä pelko on tosiaankin tämän maun arvoinen! Toffee on kuitenkin melko pehmeää, joten ainakaan hammasta ei ihan heti tule halkaistua. Maku on erittäin hyvä, suolainen ja makea yhtäaikaa. Näitä voisi syödä vaikka kuinka paljon, eikä näihin hetkessä kyllästyisi. Ostakaa hyvät ihmiset! Muistelkaa, ihastukaa ja rakastukaa jälleen! Niin hyviä nämä ovat. Viisi karkkia!