Kysymyksiä!

Nonniiin! Nyt on aika vastailla Teidän kysymyksiin :) 

Miten idea blogista tuli / miksi aloit pitää tätä blogia?

Kerroinkin jo edellisessä, Tilasto -postauksessa hiukkasen blogini synnystä. Bloggaamiseni alkoi aikoinaan valokuvablogista. Lisäsin siihen kaikenlaisia kuvia, yleensä hupsuja tai kauniita kuvia, joita päivän aikana otin puhelimellani. Kun tästä alkoi tulla tapa, aloin pitämään blogia, johon jopa kirjoittelin juttuja. Kerroin mm. päivän kuulumisista ja kosmetiikkatuotteista, joita olin juuri hankkinut. Haaveilinkin jonkinlaisesta kosmetiikkablogista, mutta en ymmärtänyt mitään kosmetiikan INCI-listojen päälle. Kerran kaupassa ollessani katselin Taffelin ja Pandan suklaasipsi-pussia ja ajattelin, että jonkun pitäisi näitä maistella ja kertoa onko nämä hyviä. Päätin sitten itse ruveta testieläimeksi. Aluksi keskityin e-koodien ja muiden lisäaineiden viidakkoon, mutta nopeasti aloin keskittyä enemmän makeisten makuun ja ulkonäköön. Tämä blogi onkin tuonut aivan uuden ulottuvuuden herkutteluun. Yksittäiseen suupalaan tulee keskityttyä paljon enemmän kuin aikaisemmin, eikä herkkuja tule enää mätettyä samalla tavalla kuin ennen. Blogi on jopa siis hillinnyt herkutteluani! 

Syötkö herkkuja aina kun haluat, vai vaan tiettyinä päivinä esim. viikonloppuisin?

Yleensä ottaen en ole kauhean tiukkapipoinen herkkujen kanssa, mutta joskus herkuttelu pitää palauttaa takaisin ruotuun. Nyt olen kolmatta viikkoa (wuhuu!) pystynyt pitämään herkuttelun lähinnä viikonlopuissa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (hupsis! hihi!) Joskus tulee toki ruoskittua itseä vähän liikaakin, mutta noin normaalissa mielentilassa en jaksa pingottaa herkuttelusta liikaa. Parhaiksi sokerimorkkiksen lievittäjiksi olen huomannut muunmuassa sen, ettei syö sokeria nälkäänsä. Yleensä koitankin herkkunälässä syödä ensin jotain ruoan kaltaista ja jos sen jälkeen herkkuja tekee mieli, niin niitä voi syödä. Tällöin ei tule vedettyä myöskään övereitä :)

Kuinka paljon karkkia (tai jotain muuta herkkuja) pystyt syömään / syöt kerralla? Kuinka paljon syöt niitä samaisia herkkuja vaikka päivän aikana noin keskimäärin, normaalisti?

Huh! Paha kysymys! :D Suklaata heilahtaa joskus helpohkosti sellainen 200 grammainen levy. Yleensä kyllästyminen iskee jo puolikkaan levyn jälkeen ja yleensä syönkin loput joskus myöhemmin. Toki tämä "myöhempi" saattaa olla saman vuorokaudenkin sisällä....mutta aika nopeasti minulle tulee kyllästyminen tai yökötys ja yleensä hiljennänkin tahtia ennen kuin alkaa ällöttää. Huipulle on hyvä lopettaa, vai mitä? :D Olen huomannut kuitenkin sen, että jos ostan irtokarkkeja, en voi unohtaa niitä ennenkuin ne ovat loppu. Esimerkiksi puolikkaan suklaalevyn saatan helpostikin unohtaa kaapin perälle pitkäksikin aikaa, mutta irtokarkeissa tämä ei päde ollenkaan. Parissa päivässä ne on syötävä. muuten en saa niiltä rauhaa :D

Kuinka usein herkuttelet?

Tosiaan olen nyt yrittänyt jättää herkuttelun vain viikonloppuihin. Aikaisemmin saatoin syödä makeisia ja suklaata joka päivä. Tähän kastiin lasken kuitenkin jokaikisen herkkupalan, oli kyseessä sitten yksi suklaapala tai karkki. Mutta hyvin harvoin olen syönyt karkkeja kunnolla (esim. montaa pussia) monena peräkkäisenä päivänä. Siis jos olen syönyt herkkuja monena peräkkäisenä päivänä, syynä on juurikin tuo edellä mainittu irtokarkkipussi :D en ole koskaan osannut ostaa joka päivä uutta karkkipussia.

Paras makeinen ikinä?

Apua........Maitosuklaa. Mieluiten Fazer tai Marabou. Näistä lempivariaatioini niiden orginaalien ohella ovat Hasselpähkinä, Keksi, Domino tai Peanut. Nyt myös Cloettan Sprinkle-levyt ovat nousseet varteenotettaviksi kilpailijoiksi! Karkkipusseista lempparini on ehdottomasti Fazerin Aarrearkku.

Edit: Nyt itseasiassa tarkemmin pohdittuna Maraboun Bubblig-suklaa on ehkä parasta mitä tiedän.

Mikä on paras suolainen herkku?

Tämä on itseasiassa tosi paha kysymys, koska aika harvoin syön suolaisia herkkuja. Pitkäaikaisin lempparini on kuitenkin Taffelin se peruspunainen pussi ja taco-dippi :3 nams!

Mikä karkki / suklaa on kaikkein kallein painoonsa verrattuna, minkä olet koskaan ostanut?

Olen itseasiassa aika harvoin ostanut mitään hirmuisen kallista karkkia tai suklaata. Varmaankin joku Belgialainen konvehtirasia, tryffelit tai tummasuklaalevy voisi olla kalleimmasta päästä. Nyt en osaa kyllä mitään tämän yksityiskohtaisempaa sanoa :/ 

Parhaat karkkimuistot lapsuudesta?

Paras on ehdottomasti se, kun pentuna haettiin lähi-kioskilta irtokarkkeja. Ne sai sellaiseen pieneen pussiin  ja karkit piti luetella myyjälle: "Tuota vitosta 10 pennillä. Sitten tuota kuuttatoista 50 pennillä...paljonko siinä nyt on?" Ah! Nuita aikoja! Muistan vieläkin, kun käytiin kesällä kaverin kanssa ostamassa aina Pandan Pepet ja Muru-Eskimot ja lopuilla rahoilla irtokarkkeja. Rahaahan oli mukana ehkä 5 markkaa. Nykyään tuolla rahalla ei saisi edes tuota Muru-Eskimoa.

Parhaat leffakarkit?

Parhaat leffakarkit on ehdottomasti Makuunin karkit! Meidän leffateatterin vieressä on Makuuni, joten se on aika vakkaripaikka leffanamuja etsiessä. Pussiin tulee aina vaahtokarkkeja, punamustia ja keltavihreitä korvia, noitapillejä, tervapiruja, Lauantaipussin autoja, punaisia apinoita, maissipalloja, viiriäisen munia, fudgea, punamustia pääkalloja, mustavihreitä renkaita jne, Makuuni-pussini on aina aika vakio... :D

Mitä karkkeja ikävöit reissuista, joita ei Suomesta saa?

Aikaisemmin ruikutin aina Milka-levyjen perään, mutta nyt niitä saa täältäkin! Paitsi tietenkään sitä mun lempparia, eli Trioladea :( Aika vähän ikävöin karkkeja sinänsä, koska mielestäni ulkomailla on aina ollut melko pahoja karkkeja :D Aina jotain marmeladeja tai kovia aniskarkkeja. Jos otetaan myös muut herkut mukaan, niin eniten on ikävä Ljubljanan jäätelöitä <3 Jos käytte siellä, niin muuta ei tarvitse tehdä kuin syödä jäätelöä! 

Jos olisit karkki(pussi), millainen olisit?

Ihan huippu kysymys! Jos saisin nyt inventoida ihan oman karkkipussin, niin siinä olisi sopivassa suhteessa hedelmiä ja salmiakkeja. Niissä olisi päällä semmoinen hauska "kuori" joka menee valkoiseksi puraistaessa. Eivätkä ne olisi sokeripäällysteisiä. Ärsyttää aina se kun sormet on ihan sokeripölyssä :D Pussissa olisi myös viinikumi-vaahtokarkkeja sekä suklaakuorrutteisia fudgepalloja! Mutta jos pitäisi valita olemassa olevista tuotteista olisin ehkä Milka Choco Jelly :D siinä yhdistyy melkein kaikki edellä mainittu :D Lisäksi se poksuna kuvastaisi luonnettani aika hyvin ;D

Kertokaa Tekin mitkä on parhaimia herkkuja kautta aikojen ja mitä olette jääneet ulkomailta kaipaamaan? Entä mikä on kallein herkku jonka olette koskaan ostaneet tai mitkä ovat parhaat leffanamit? Entä mitkä ovat Teidän herkuttelutapanne, eli kuinka usein herkuttelette ja millä?

Ja muistakaa, ensi viikolla laitettaan kilpailu pystyyn! 

Tilastoja synttäreitten kunniaksi!

Heij muruset! 

Blogillani on siis kolmevuotissynttärit ensi viikolla ja ajattelin niiden kunniaksi avata vähän tämän astisen taipaleen tilastoja ja seuraavassa postauksessa vastailla Teidän kiperiin kysymyksiin omista sokerinkulutustavoistani :) 

Tarkastellaanpa ekkana Karkkiblogia noin yleisesti. Aloitin blogini siis 10. maaliskuuta 2012. Sain idean blogiini siitä, kun näin kaupan hyllyllä Taffelin ja Pandan yhteistuumin tekemän sipsi-suklaapussinv (ironisesti, tätä pussia en koskaan saanut maisteltua ja se on ehtinyt jo hävitä kaupoista  :/). Ajattelin, että jonkun pitäisi kyllä maistella näitä kaikkia kummallisuuksia ja kertoa, ovatko ne hyviä. Olin haaveillut kosmetiikkablogin pitämisestä, mutten kokenut olevani kuitenkaan millään lailla tietäväinen yhtään mistään kosmetiikan osa-alueesta (nimim. aloitin meikkaamisen lukion kolmannella :D). Sen sijaan, karkit minä tunsin. Yltä ja päältä ja ympäri. Lisäksi ne kiinnostivat niin paljon enemmän kuin mitkään ripsivärit ikinä. Alunpitäen aloin tarkastella pussin varsinaista sisältöä, eli e-koodeja ja kaikkia niitä, mitä kummallisimman kuuloisia lisäaineita, joita nuo sateenkaarien väriset makeiset sisällään pitivät. Blogini ensimmäisistä postauksista löytyykin paljon tietoa eri lisä- ja väriaineista ja siitä mistä ne todellisuudessa tehdään. Esimerkiksi mm. makeisissa käytettävä punainen värihän on peräisin kuivatusta, naaraspuolisesta ötökästä. Jonkin ajan päästä aloin kuitenkin jättää selostukset pois, koska aloin kiinnostua enemmän makeisen mausta ja ulkomuodosta. 

Postauksia blogissani on kaiken kaikkiaan 154, joista vain muutamat käsittelevät jotain muuta kuin makeisten maistelua. Kommentteja on tullut hurjat 1212! Olette ihan huippuja!  

Ylläolevassa kuvassa on yleistä tilastoa Karkkiblogista. En ihan tiedä, kuinka pätevä tämä Bloggerin tilastointi on, mutta tuolta se nyt näyttää. Kuvassa näkyy siis viimeisen kuukauden (6.2.-7.3.2015) tilastot blogissa kävijöistä, luetuimmista postauksista, liikenteen lähteistä sekä kävijöiden maista. 

Etenkin luetuimpia tekstejä on hauska seurata, sillä eniten luetuimpana on yleensä joko jokin mehukas uutuus tai joku tuote, jonka sisältö kuulostaa ehkä liian omituiselta heti itse ostettavaksi. 

Tuntuu tosi hurjalle ajatella, että blogissani vieraillaan jopa 1000 kertaa päivässä! Saati, että kuukauden keskimääräinen kävijämäärä on vaihdellut noin 18 000 ja 25 000 välillä. Kaiken kaikkiaan Karkkiblogissa on vierailtu melkein puoli miljoonaa kertaa!

Seuraavassa kuvassa näkyy top 10, eli ne postaukset , jotka ovat olleet koko Karkkiblogin kaikista luetuimmat. Kuvan oikeassa reunassa näkyvä toukokuu 2010 muuten huijaa! Aloitin sillon Blogger-tilini, en suinkaan Karkkiblogiani, mutta jostain syystä se näyttää tilastot jo sieltä asti. Luonnollisesti nämä palkit kuvaavat maaliskuu 2012-maaliskuu 2015 välisen ajan suosituimpia postauksia. Mutta suosituimpana on Milka Choko Jelly (jonka muuten ostin tänään viikonloppuherkukseni!! Telepatiaa vai sattumaa?) hurjalla 3718 katselumäärällään. Tämä ei kyllä hämmästytä minua yhtään, se on kuitenkin ehkä kaikista jännittävin tuote, jota olen kuunaan maistellut!

Blogini oikeassa reunassa on ollut jo pienen ikuisuuden galluppi kysymyksiä, joihin olette ihan huikeasti vastanneet! Olen halunnut pitää näitä galluppeja auki koko ajan, sillä niiden muutokset kiinnostavat ainakin itseäni todella paljon. Pahoittelen kuvien hassua ulkonäköä, mutta prosentit eivät näkyneet ilman ylimaalausta :D Pitää tehdä sille vielä jotain.......

Pidän.... kysymykseen on vastattu 650 kertaa ja 70% pitää eniten makeasta. 43% tykkää kirpeästä ja 39% suolaisesta. Olen huomannut, että ihmisten voisi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Heihin, jotka ostavat herkkupäivänään karkkeja, suklaata tai jäätelöä; sekä heihin, jotka herkuttelevat suolaisilla herkuilla, kuten sipseillä. Oletteko huomanneet saman? Itse kuulun luonnollisesti noihin ensimmäisiin ;) En ole oikeastaan koskaan välittänyt sipseistä tai muista suolaisista herkuista. Toki niitä syön, jos niitä tarjolla on, mutta en osaa oma-aloitteisesti niillä oikein herkutella. 

Lemppariherkku kysymykseen on vastattu 831 kertaa ja enemmistö (60%) on ihan selvästi sitä mieltä, että suklaa on kaiken kingi.  Hyvänä kakkosena tulee suomalaisittain salmiakki (30%),eikä jäätelö (26%) ja hedelmäkarkitkaan (24%) jää kauas huipusta. Oma lempparini on tietenkin suklaa :D Olen huomannut, että aina kun koitan hiukan hillitä sokerin kulutustani, ostan herkkupäivinä lähinnä vain suklaata. Tai siis jos pitäisi kahdesta päättää - otanko karkkipussin vai suklaalevyn - niin otan aina suklaalevyn. 

Minua on aina kiinnostanut kovasti myös syy herkkujen syömiseen. Tähän kysymykseen on vastattu 681 kertaa ja suurin osa (51%) syö herkkuja, koska vain voi. 34% herkut ovat vain paha tapa ja 27% palkinto ja 25% lohdutus. Ihan mielenkiintoista, että jotkut saattavat jopa rankaista itseään herkuttelemalla. Olen huomannut itsestäni ehdottomasti lohdutus ja palkinto -käyttäytymistä. Jos päivä on ollut pitkä tai olen saanut aikaiseksi jotain, jota pidän suurenakin saavutuksena, palkitsen itseäni helposti herkuilla. Sama pätee jos päivä on ollut huono tai mieli on muuten vain maassa. Lohduttaudun useimmiten suklaalla, enkä liene ainoaa laatuani... kuka tunnustaa samankaltaista käytöstä? :D Olen huomannut myös, että jos olen tylsistynyt, syön melkein ihan mitä vain. Tämä ei siis koske pelkkää sokeria, vaan ihan mitä tahansa naposteltavaa: muroja suoraan paketista tai juustosiivuja jääkaapista! Aina tylsänä päivänä sitä vain löytää itsensä jääkaapilta yhä useammin :D

Vähintään yhtä mielenkiintoista on vertailla ihmisten omia rajoja, eli henkikökohtaista käsitystä siitä, mikä on liikaa. Useinhan sitä tulee itseä ruoskittua jos syö yhdenkin karkin, vaikka kuinka koittaisi pitää lauantain karkkipäivänä. Tähän kysymykseen on vastattu peräti 720 kertaa ja 37% on ollut sitä mieltä, että karkit karkaa käsistä täysin. 27% homma pysyy hyvin hanskassa ja 19% on keksinyt osakseen jotain muita, vähintään yhtä päteviä selityksiä. Olen huomannut itsestäni, että etenkin kesäisin ja jouluisin (tai yleisesti kaamoksen aikaan) sokerihommat karkaavat ihan käsistä. Aina silloin tällöin pitää itseäkin vähän saattaa takaisin ruotuun. Eniten valpastun aina silloin, kun kroppa alkaa pistää vastaan, kun karkkia ei olekaan jonain päivänä tullut syötyä. En tykkää omalla kohdallani yhtään minkäänlaisista riippuvuuksista (tupakka, alkoholi yms.), eikä sokeri ole poikkeus. En pidä siitä, että keho alkaa vieroitusoireilemaan, jos se ei saa haluamaansa. Ja tällöin pitää aina vähän herätellä itseä, että onko nyt mennyt hiukan överiksi. Tällä hetkellä olen kolmatta viikkoa saanut pidettyä viikonlopun herkutteluhetkenä. Lipsumisiakin on sattunut, mutta en jaksa ottaa niitä vakavasti. Kunhan yritän tosissani, se riittää. Useimmiten sitä huomaakin, että kyllä siitä sokerinhimostakin pääsee aika nopeasti yli kun jaksaa pysyä sinnikkäänä :)

Piristykseksi vielä karkkikuva! Löysinpä kerran tassun SirkusAakkos-pussista :D

Karkkiblogini on huomattu myös muualla kuin netin uumenissa. MeNaiset haastatteli minua blogistani noin vuosi sitten ja viime kesänä Otavan Särmä -äidinkielen kirjan tekijä otti yhteyttä ja halusi blogini osaksi uusinta kasiluokkalaisten koulukirjaa. Kirja tulee käyttöön ensi syksynä, mutta sain alkuvuodesta jo oman kopioni <3 Enpä olisi uskonut kolme vuotta sitten, että Karkkiblogi ihan näin huikeisiin mittoihin kasvaisi :D

Mutta ohhoh! Tulipa tästä kilometripostaus! Toivottavasti jaksoitte lukea ja olla vähintään yhtä fiiliksissä kuin minäkin :D Seuraavassa postauksessa vastailen kiperiin kysymyksiinne ja ensi viikolla on vuorossa huikea Cloetta-kilpailu! Joten pysykäähän messissä :)

Retro-kilpailun arvonta!

Son mmoi! Eilettäin päättyi ihka ensimmäinen kilpailuni ja Retro sellainen. Päätin pistää heti hösseliksi ja arpoa voittajan än-yy-tee - kohta! Sitä ennen muistellaan hiukkasen minun ensimmäisiä ja tärkeimpiä karkkimuistojani. Tuossa yllä olevassa kuvassa olen minä, 8 kk vanhana. Ja ihka ensimmäinen karkki - tai siis lakritsi - kourassa, jonka tätini antoi minulle äitini vastusteluista huolimatta. Tässä sitä nyt ollaan suunnilleen 24 vuotta myöhemmin. Ei ole nuo elintavat hirveänä muuttuneet, vaikka esimerkiksi kävelemään olen tässä männä vuosina oppinut. Sokeri tuli nähtävästi jäädäkseen jo tuolloin. 

Ihan ensimmäinen karkkimuistoni on noin 2 vuoden iässä, kun äitini vieroitti minua tutista. Äiti kertoi, että läheisessä puussa asuu harakkaperhe, joille on tullut vauvoja ja, että äiti-harakka tarvitsisi tuttini omille poikasilleen. Suostuin jättämään tuttini takapihamme kivetykselle, jotta harakka-emo voisi sen siitä hakea. Kun jonkin ajan päästä menimme katsomaan, oliko harakka hakenut tutin, oli tutti tosissaankin kadonnut. Paikalle oli vaihtokauppana tuotu Fazerin Pihlaja-pussi, eli juurikin se kettu-karkkipussi, jossa on sokerilla vuorattuja marmeladeja. Ihan hullua, että tuon muistaa vieläkin!

Ollessani 2,5-3 -vuotias äitini oli koittanut pitää kiinni lauantai-karkkipäivistä, ettei sokerin syöntini menisi ihan mahdottomaksi. Äitillä oli kuitenkin tapana pitää pikku karkkijemmoja takkien taskuissa ja syödä niitä salaa minulta. Olinpa sitten joskus mennyt takin taskuja kaivelemaan ja löytänyt tällaisen herkkupiilon! Olin kuulemma katsonut äitiä kummastuneena silmiin ja kysynyt: "Äiti, miksi Sinulla on aina karkkipäivä?". Tarpeeksi hyvää vastausta ei ollut löytynyt, joten siihen loppuivat minunkin karkkipäivät :D Ja pakko kyllä myöntää, etteivät ne ole ikinä minulle toimineetkaan vaikka olen koittanut niitä välillä itselleni pitää. 

Monet kilpailuun osallistuneet olivat kertoneet tärkeiksi karkkimuistoikseen kioskeilta ostettavat irtokarkit. Tämä muisto kuuluu myös hyvin oleellisena osana omaa lapsuuttani. Pakko myöntää, mutta karkit eivät ole ehkä koskaan maistuneet niin hyvälle, kuin ne hartaasti valitut karkit pikkuruisessa paperipussissa. Joskus tuli pihistettyä myös isin takin taskusta markka tai pari kun teki niin hirveästi mieli irkkareita. Sitten karkit syötyä, itku silmässä, omantunnon kolkutellessa oli pakko mennä myöntämään pitkäkyntisyys. Tämän jälkeen itse ansaituilla rahoilla ostetut herkut maistuivat kyllä ehdottomasti parhaimmille - ja  ilman omantunnon ääniä ;)

Muita tärkeitä muistojani ovat ehdottomasti mummolamuistot. Äitinäiti antoi aina meille serkuksille puolikkaan Suffelin. Ja joka kerta se Suffelin-puolikas maistui aivan liian hyvälle ja tuntui aivan liian pieneltä. Isänäitillä oli puolestaan maailman mahtavin karkkikaappi! Siellä oli kauheasti avattuja ja puoliksi syötyjä karkkeja ja pastillirasioita, mm. Fazerin Pectus -pastilleja. Menimme aina serkkujen kanssa salaa pihistämään pari karkkia :D

Mutta Te, ihanat lukijani! Teillä oli aivan mahtavia karkkimuistoja! Melkein itkusilmässä niitä luin, kun ne herättivät myös omia muistoja. Ihan mahtavaa huomata, että karkit eivät ole vain kemikaalicoctaileja, vaan myös tärkeitä muistojen herättäjiä ja kokemuksen luojia. Ihanaa, että jaoitte kokemuksia ja muistoja kanssani ja niitä saa ehdottomasti laittaa lisää! 

Ja nyt! Tättäräääää! 

Arvonnan voitti (suoritettu sivustolla rangom.org) : 

Peura kommentillaan:

"Vaikea valita vain yhtä tärkeintä, mutta hauskin ensimmäisenä mieleen tullut on se kun ollessani vielä ala-asteella koulumatkani varrelle ilmestyi pieni karkkikauppa. Taisin olla ehkä 2. tai 3. luokalla. Se oli yhden kerrostalon alakerrassa pienenpienessä liiketilassa tien varrella, ja sieltä sai irtokarkkeja perinteiseen "10 pennillä tuommosia, 50 pennillä tuommosia"-tyyliin. 

Käytiin kaverin kanssa aina koulun jälkeen salaa ostamassa sieltä karkkia, ei mitenkään paljoa, vaan aina muutamalla markalla ja yleensä pelkkiä nallekarkkeja, sillä ne olivat halvimpia. Kerran sitten jäätiin kiinni kun isoveli kavereineen sattui tulemaan samaan aikaan sinne. x) Sen jälkeen en enää uskaltanut siellä käydä ja aika nopeasti huomattiin että koko pulju oli tuosta talosta kadonnut. 

Kaipaan kyllä suuresti itsenäisiä karkkikauppoja, mutta toisaalta ymmärrän ettei ne nykyaikana ole kannattavia kun karkkia saa melkein mistä tahansa. :("

Onneksi olkoon voittajalle! :)

Palkinnoksihan sinulle lähtee tämän näköinen paketti: 

Lähetäthän viestiä karkkiblogi(at)gmail.com niin laitan herkkuja tulemaan! :)

Ja pysykäähän kaikki muutkin kuulolla, seuraava kilpailu tulee jo ensi kuussa ;)