Tältä naiselta on jälleen vedelty viisaudenhampaita suusta, joten viikottaisen karkin maistelun sijasta tänään maistellaan jäätelöä. Vuorossa siis ihka ensimmäinen jäätelöspesiaali. Näitä tulee kesän lähestyessä luultavasti lisää, kunhan uuden kivat jätskit ilmestyvät pakastealtaisiin.
Tänään on siis vuorossa Ingmanin Creamy Brysselin kinuskikeksi. Sarjaan kuuluu muitakin hyvin mielenkiintoisia makuja, muun muassa Pannacotta ja Romanovin mansikat.
Brysselin kinuskikeksin kannessa kuvaillaan paketin sisustaa seuraavasti: Keksikermajäätelöä, vohveli-kinuskikastiketta ja toffeelastuja. Lisäksi kannesta löytyy leima: Sipoo Finland - Kermaisista kermaisin. Purkissa on 0,85 litraa tavaraa ja se maksoi 4,99e.
Paketin takaa löytyy ravintoarvot ja ainesosalista, joka kuulostaa tältä:
Vähälaktoosista keksinmakuista kermajäätelöä, vohveli-kinuskikastiketta 22%, ja toffeenmakuisia lastuja 1%. Ainekset: vähälaktoosinen kerma, sokeri, glukoosi, kasvirasva, vähälaktoosinen maitoproteiini, tärkkelyssiirappi, vähälaktoosinen rasvaton maitojauhe, emulgointiaineet (E477, E471, E322- soijalestiini, E442), kaakaovoi, kaakaojauhe, sakeuttamisaineet (E410, E412) aromit, vehnäjauho, maissijauho, värit (E160a, E120, E150c), vähälaktoosinen voi, suola ja happamuudensäätöaine (E500). Saattaa sisältää pähkinää, maapähkinää ja mantelia.Säilytysohje: pakastelämpötilassa (-18c tai kylmemmässä) ks. päiväysmerkintä. Jääkaapin pakasteosassa (-6c) 4-5 tuntia. Jäätelömaistuu parhaimmalta hieman pehmenneenä (n.-12c).
Otan jälleen Eviran Lisäaineoppaan kauniiseen käteen ja käyn läpi jäätelön uumenissa olevia lisäaineita. Nyt en tarkemmin selitä väri-, emulgointi- ja happamuudensäätöaineiden perustarkoituksia, ne löytyvät aikaisemmista postauksista.
E477 on rasvahappojen propyleeniglykoliesteri. Sitä valmistetaan kemiallisesti propyleeniglykolista ja rasvahapoista. Rasvat voivat olla eläinperäisiä. E477 käytetään muun muassa jälkiruokiin, kahvileipiin, laihdutusvalmisteisiin ja kermankorvikkeisiin.
E471 on rasvahappojen mono- ja diglyseridejä. Sitä valmistetaan syötävistä rasvoista ja öljyistä tai glyserolista ja rasvahapoista. Tätä saa käyttää lähes kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita.
E322 on soijasta peräisin oleva lestiini. Sitä voidaan valmistaa myös auringonkukasta ja kananmunista.
E442 on ammoniumfosfatidi. Tätä tehdään rapsiöljystä peräisin olevissta fosfolipideistä ja ammoniakista. Tätä saa käyttää kaakao- ja suklaavalmisteisiin.
Sakeuttamisaine muodostaa nesteeseen sekoitettuna sakean liuoksen tai hyytelön. Sakeuttamista voidaan tarvita esimerkiksi kastikkeisiin tai vanukkaisiin.
E410 on toiselta nimeltään johanneksenleipäpuujauhe. Sitä valmistetaan puusta saatavista siemenistä. E410 saa käyttää lähes jokaisessa elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita. Poikkeuksena ovat sellaiset kuivat elintarvikkeet, joihin lisätään vettä nauttimisen yhteydessä ja minipikariin pakatut hyytelömakeiset.
E412 on guarkumi, jota valmistetaan guar-kasvin siemenistä. Tässä on sama käyttörajoitus kuin E410.
E160a on karotenoidi tai beta-karoteeni. Väriltään tämä on kelta-oranssi. E160a:ta uutetaan kasveista, mutta sitä voidaan tehdä myös keinotekoisesti. Karoteenit ovat A-vitamiinin esiasteita ja ne voivat muuttua kehossa A-vitamiiniksi. Näitä saa käyttää muun muassa juomiin, jälkiruokiin, jäätelöön, kastikkeisiin jne.
E120 on karmiini, eli väriltään punainen. Tätä uutetaan kuivatuista Dactylopius coccus- hyönteisen naaraista. Tätä väriä käytetään samaan tapaan kuin E160a:ta.
E150c on ammoniummenetelmän sokerikulööri. Sitä valmistetaan sokeria kuumentamalla. Eri menetelmiä käyttämällä saadaan väreille erilaisia ominaisuuksia. Tämä on yksi eniten käytetyistä elintarvikeväreistä. Käyttötarkoitukset samat kuin E160a:ssa ja E120.
E500 on natriumkarbonaatti. Toisin sanoen sooda. Tätä esiintyy luontaisesti, mutta sitä voidaan valmistaa myös suolasta ja hiilidioksiidista. E500 saa käyttää lähes kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin voi käyttää lisäaineita.
Nyt päästään maisteluvaiheeseen.
Ensilusikasta lähtien jäätelö on erittäin hyvää! Keksikermajäätelö on mukavan kevyttä, ei ollenkaan liian imelää. Todella kermaista se ainakin on! Kupissa oleva jätksikimpaleeni ehti vähän pehmentyä tätä kirjoitellessani ja lienee juuri tuota -12 asteista (kuten kuvauksessa lukee). Uskon nimittäin, ettei tämä jäätelö olisi näin hyvää ja kivaa syötävää, jos se olisi kivikova kimpale.
Jäätelö on hyvin samankaltaista kuin Ingmanin Totally Brown -puikkojäätelö ja Kingis Kinuski-keksi tai Toffee. Tässä jäätelössä kastike taitaa olla samaa mössöä kuin Totallyn kuorrutus. Jäätelön päällä olevat toffeekikkarat ovat jokseenkin mauttomia (ja hankalia syödä näin hampaattomana..), joka johtunee kenties siitä, että ne ovat jäässä. Ne tuovat kuitenkin kivaa rapsakkaisuutta jäätelöön.
Suuri kastikekönttä maistuu ensin taivaalliselta, mutta muuttuu nopeasti ätläkkään makeaksi suussa. Sen imelyyttä tasoittaa kuitenkin sitä raikkaampi kermajäätelön. Kastiketta ei myöskään ole kovin paljoa, joten jäätelö ei ole liian imelää. Kastikkeen seassa tuntuu olevan jotain pikkuruisen rapisevaa, kenteis juurikin tuota vohvelia.
Jäätelö on siis erittäin hyvää ja kastike ja kermajäätelö tukevat toisiaan. Kuitenkaan tätä ei viitsi hirveän paljoa syödä kerralla. Voi johtua ehkä oikean ruoan nälästäni tai siitä, että se kuitenkin on makeaa. Aion tulla ostamaan tätä luultavasti uudelleen joskus tulevaisuudessa. Kolme karkkia, siitä syystä, että tästä puuttuu se jokin..
