lauantai 28. huhtikuuta 2012

Marabou Mjölkchokolad Cookies & Daim Cookies


Edellisen postauksen johdosta kävin Maraboun nettisivuilla tiirailemassa tuotevalikoimaa. Oli kyllä kirkaisu päästä, kun näin siellä keksipaketteja! Voitte siis uskoa miten iso kirkaus pääsi, kun näin nämä pikku-Siwani keksihyllyllä!! Oli pakko ottaa molemmat mukaan ja testata täällä! Lisäksi söin eilen itseni sokeriähkyyn irtokarkeista, joten mikään karkkipussi ei oikein kiehtonut. Ja paketissa lukee Marabou, joten eikös ole melko täydellinen review?

Noniin ja itseasiaan. Maraboun uudet keksipaketit ovat melko mystisen kokoisia, 184 grammaa. Tekisi mieli melkein punnita! En tosin omista minkäänlaista vaakaa, joten sen homman jätän teille lukijoille. Yhden paketin hinta oli melko huikea noin pieneksi keksipaketiksi 2,59e (suuremmassa kaupassa voi tosin olla halvempi). Niin, ostin siis viiden euron edestä keksejä. Lisäksi paketti on niin huikean kevyt, ettei aluksi oikein tiennyt tuliko juuri ostettua vain neljä keksiä. Paketissa on onneksi kahdeksan keksiä. Suunnattoman suuria sellaisia! Halkaisija on noin 7cm (Kyllä, mittasin :D). Molemmat paketit ovat hyvin uskollisia Maraboun suklaalevyille. Lisäksi paketit ovat ihanan sileitä. Olen heikkona tällaisten hiplaamiseen. Muuta maistellaampa!


Käydäänpäs ensimmäisenä ehkä se "alkuperäisen", eli Mjölkchokolad Cookiesin kimppuun. Paketin kyljessä lukee esittelyteksti vain ruotsiksi, mutta ehkä sen voisi tähän kuitenkin liittää. 

När två goda saker möts kan ju resultatet
 inte bli annat än underbart! 
Som när Marabou Mjölkchoklad får
 träffa en god kaka, till exempel. 
Lite mer Mmmm... i livet helt enkelt!

Eli eli. Jotensakin ontuvasti näin: Kun kaksi hyvää asiaa yhdistää ei lopputulos voi olla kuin erinomainen! Kuten nyt Marabou Maitosuklaa kohtaa hyvän keksin, esimerkiksi. Vähän lisää Mmmm.... elämään täysin yksinkertaisesti.

No onneksi ainesosalistaa ei tarvitse kääntää itse: 

Cookie-keksejä, joissa Marabou-maitosuklaa paloja 25%, 184g, 8kpl. Ainekset: Venhäjauho, maitosuklaa 25% (sokeri, kaakaovoi, herajauhe, kaakaomassa, rasvaton maitojauhe, maitorasva, emulgointiaine (soijalestiini), aromi), kasvirasva, sokeri, nostatusaineet (ammoniumvetykarbonaatti, natriumvetykarbonaatti, dinatriumfosfaatti), suola, armoi, väri(karotenoidit). SISÄLTÄÄ VEHNÄÄ, GLUTEENIA, SOIJAA, MAITOA. SAATTAA SISÄLTÄÄ PIENIÄ MÄÄRIÄ PÄHKINÄÄ, KANANMUNAA.

Voisin suorilta hypätä itse kekseihin, sen enempää keskittymättä tuohon ainesosalistaan. Kun pakkauksen aukaisi, nenään tulvahti aivan ihana tuoksu. Sellainen kaurakeksin tuoksu. Mmm. Mutta kun otin itse keksin paketista, petyin hiukkasen. Se on niin tylsän näköinen. Ehkä väriltään liian keltainen ja kalpea. Paketin kuva näyttää jotenkin kivemmalta. 

Keksit on mukavan suuria! Ensimmäisellä puraisulla keksi on hyvin rapea, ei liian kova. Melkoiseksi murusteluksi tämä kuitenkin saattaa mennä :D Keksi on melko suolainen. Olen ylipäätään huomannut suklaakekseissä sellaisen piirteen, että itse keksiosa on suolalla höystetty. Suklaapisarat ovat melko pikkuruisia ja katoavat keksin suolaiseen makuun. Kuitenkin, kun maistaa pelkkää suklaapalasta, se on tutun Maraboun makuinen.

Sinänsä keksi on ihan kiva, mutta tuo suolaisuus häiritsee! Olen muutenkin todella herkkä huomaamaan suolaisuuden, koska en käytä suolaa juuri mihinkään. Ensimmäisenä kuvailisin tätä suklaa-suolakeksiksi. Harmi!! Hö. Luulin löytäneeni nyt täydellisen suklaamurukeksin. Tai ainakin todellisen kilpailijan aikaisemmalle lempparilleni. Kolme karkkia.




Sitten on vuorossa Marabou Daim Cookies. Tämän paketin kyljessä sentään lukee suomeksi.

Kun kaksi hyvää yhdistetään,
 ei lopputulos voi olla kuin erinomainen! 
Kuten nyt, kun Marabou Daim kohtaa 
herkullisen keksin. Mmm... Marabou!

Aineosalista on samantapainen Maitosuklaakeksien kanssa:

Keksejä, joissa paloja Marabou maitosuklaasta (14%), ja Daimista; mantelikrokanttirakeita (10%) ja karamellia (5%). Ainekset: Vehnäjauho, sokeri, kasviöljy, kaakaovoi, kaaaomassa, herajauhe, nostatusaineet (ammoniumvetykarbonaatti, natriumvetykarbonaatti, dinatriumfosfaatti), rasvaton maitojauhe, voiöljy, tärkkelyssiirappi, suola, maitojauhe, voi, mantelit, emulgointiaine (soijalestiini), sokeroitu rasvaton maitotiiviste, pintakäsittelyaineet (maltodekstriini, arabikumi, sellakka), väri (karatenoidit), aromit. SISÄLTÄÄ VEHNÄÄ, GLUTEENIA, MAITOA, MANTELIA, SOIJAA. SAATTAA SISLTÄÄ PIENIÄ MÄÄRIÄ MUITA PÄHKINÖITÄ JA KANAMUNAA.

Nyt kun avasin keksipaketin, tuoksu oli suorastaa huumaava! Sellainen hiukan cappuchinomainen, ahhh! Tekisi mieli vain haistella tuota pakettia :D Keksit näyttävät ihan samalta Maitosuklaakeksien kanssa, kuten kuvasta näkyy. 

Ensipuraisu on hiukan parempi kuin Maitosuklaakekseissä. Suolaisuus ei puske läpi läheskään niin paljon. Hampaissa rouskuu mantelikrokantti ja kielen päällä maistuu vieno karamelli. Itse keksi taitaa olla samaa taikinaa kuin sisarpaketissa. Yksistään syötynä tässäkin suolaista. Kuitenkin suuren suklaamäärän osuessa kohdalle keksi on ihan hyvää. 

Juu, ihan hyvää. Mantelikrokantti ei juurikaan kyllä maistu, tai ainakaan erotu muuten kuin keksiä kovempina palasina.  Melko samantapainen tämä on Maitosuklaakeksien kanssa. Tuoksu on kyllä niin upea! Itseasiassa parempi kuin maku. Tämän tuoksuisen kynttilän kun saisi. Mutta niin, kyllä tämäkin oli pienenmoinen pettymys odotuksiini verraten. Ei ihan sen keksihyllyn kiljahduksen arvoinen :/ Kolme karkkia tällekin.


keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Marabou Starbar


Tämä mielenkiintoinen suklaapatukka on kiehtonut minua siitä lähtien, kun näin sen ensikerran. Kyseessä on siis Maraboun Starbar.  Ensinnäkin on pakko kertoa, että mielestäni patukan kääre on jotenkin hyvin jenkkimäinen. Kenties sen takia minun oli hyvin hankala ymmärtää, että tämä oli Marabouta! Patukka on siis 49 g painava ja hintaa ääk. Nyt en muista! No luultavasti se on samaa luokkaa kuin twixit ja marssit. Ehkä hiukan kalliimpi.

Maitosuklaata täytteenä toffeeta ja paahdettuja maapähkinäpaloja. Ainekset: Toffee 30% (tärkkelyssiirappi, sokeri, kasviöljy, kosteudensäilyttäjä (glyseroli), rasvaton maitojauhe, herajauhe, emulgointiaine (E471), aromit), maitosuklaata (maito, sokeri, kaakaovoi, kaakaomassa, kasvirasva, emulgointiaine (E442), aromit), maapähkinät (22%), kasvirasva, sokeri, tärkkelyssiirappi, herajauhe, vehnäjauho, riisijauho, suola, ohrasiirappi, mallasuute. Maitosuklaa sisältää kaakaovoin lisäksi muita kasvirasvoja. SISÄLTÄÄ MAITOA, MAAPÄHKINÖITÄ, VEHNÄÄ, GLUTEENIA. SAATTAA SISÄLTÄÄ PÄHKINÖIDEN JA SOIJAN JÄÄMIÄ.

Hmm. Kuten kääreessä lukee Peanutty Caramel Crumble. Alkuodotuksena luulisin tämän olevan jotain Snickersin tapaista. Tämä tuoksuu ainakin vähän siltä. Maapähkinäiseltä suklaalta. Onpa mystistä! Ehkä oudoin ikinä maistamani suklaapatukka! Patukka on todella pehmeä. Toffee on sitkeää ja pähkinän palat rouskuvat suussa. Niiden lisäksi hampaissa rouskuu kenties riisijauho(?), joku krispin tapaine kuitenkin. Tuntuu siltä kuin tässä olisi ympärys suklaata, ympärys toffeeta ja sisustassa on jonkinlainen tahna. Tahna on hyvin pehmeää. Todella erikoista. Melkein nestemäistä, muttei kuitenkaan. Kivaa vastapainoa sitkeälle toffeelle.

Pakko sanoa, että alkuodotukseni ei olisi voinut mennä enemmän pieleen! Ei mitään Snickersiin verrattavaa. Olipa kyllä mystinen patukka. Ihan hyvän makuinen, mutta koostumusta miettiessä meni koko patukka! Maku on itseasiassa aika maltillinen. Ei mitenkään imelä, sellainen sopiva. Koko patukan voi hetkessä haukkasta. Joo. Ihan hyvää. Ei mitenkään supermullistavaan, muttei mitään pahaakaan sanottavaa. Teidän on aivan pakko testata itse! Koostumus on tässä tuotteessa niiiiiin kiehtova. Jäin kuitenkin kaipaamaan jotain. Ehkäpä vahvempaa makua. Kolme karkkia.


lauantai 21. huhtikuuta 2012

Malaco Disco Aakkoset


Nyt maistellaan siis Malacon Disko Aakkosia. Pussi on kooltaan 280g, eli melko iso. Kyljessä ei kuitenkaan löydy mitään MEGASUPERJÄTTIPUSSI -merkintää. Melko harvinaista noin suurelle pussille. Pussin ulkoasu on mielestäni ihan osuva, pinkki ja discomainen. Söpö. Hintaa löytyy muistaakseni melkein kolme euroa, kuten nykyään kaikissa hiukkasenkin suuremmissa pusseissa. Itse ostin tämän ja Sirkus Aakkospussin 2 kpl/4e tarjouksesta.

Näin minimaalisesti aiheesta poiketen, ihastuin Aakkosten tv-mainoksiin! Niihin missä Disko-aakkosia maistellaan yökerhon vessassa ja Sirkus-aakkosia pihalla. 



"Ei tää auta mitään" "No ei niin, mutta se maistuu hyvälle" Ihana :D 

Seuraavaksi testaillaan, että maistuuko niin hyvälle kuin mitä lupaillaan?

Sitä ennen kuitenkin otetaan pikakatsaus pussin kylkeen. Melko perussettiä. Muutamia ylläreitä kuitenkin löytyi, esimerkiksi porkkanatiiviste!

MAKEISSSEKOITUS. Ainekset: sokeria, glukoosisiirappia, muunnettua tärkkelystä, inverttisokerisiirappia, liivatetta, tärkkelystä, stabilointiaineita (sorbitolia), happoa (sitruunahappoa) maltodekstriiniä, lakritsiuutetta, ammoniumkloridia (=salmiakkia), aromeja, suolaa, happamuudensäätöaineita (trinatriumsitraattia), kasviöljyä,värejä (E160c, E100, E140, E153), tiivisteitä (mustaherukkaa, porkkanaa), pintakäsittelyainetta (karnaubavahaa). Makeisten sekoitussuhde voi vaihdella. 

E160c on paprikauute, väriltään keltainen-oranssi. Sitä siis valmistetaan paprikasta ja E160c saa käyttää jälkiruokiin, makeriiin, hedelmänmakuisiin aamiaismuroihin, keittoihin jne.

E140 on vihreä väri, klorofyllit. Sitä saadaan vihreistä lehdistä ja ruohosta uuttamalla. Saa käyttää samohin tarkoituksiin kuin E160c:tä.

Tästä kuvasta saattaa puuttua yksi tuollainen alarivin vaahtopohjainen karkki, keltainen väriltään. Nuo karkit ehtivät loppua ennen kuin huomasin, että joitain saattaa puuttua :D Mutta kertokaa ihmeessä jos huomaatte jotakin puuttuvan!

Näin aluksi voisin sanoa, että itse hiukan petyin, kun karkeille ei ole mitään kuvauksia pussin takana. Yllä olevan kuvan värit valehtelevat hiukkasen siinä, että kahden ylärivin keskimmäiset karkit ovat keltaisia, vasemmassa reunassa olevat puolestaan oransseja. Keskimmäisen rivin oikean puolimmaisin on puoliksi vihreä ja alarivin keskimmäinen on myös vihreä. :D Menipä mystiseksi. Lupaan olla tulevaisuudessa tarkempi näiden kuvien suhteen.

No mutta jos maisteltaisiin. Aloitetaan ylärivin (ja edetään aina vasemmalta oikealle) karkeista, eli niin sanotuista perusaakkosista. Oranssiaakkonen on selvästi appelsiinin makuinen. Hyvin jähmeä koostumukseltaan ja mukana on ehkä hiukkasen kirpeyttä. Keltainen aakkonen maistuu miltei puhtaalle saippualle. Liekö etsitty jotain sitruunaista, mutta minusta tuntuu kuin nielisin Fairya. Yh. Jospa punainen maistuisi paremmalle. Jotain marjaista tällä on haettu. Mustaherukka! Se, se on! Nyt kun sen tunnisti, niin on itseasiassa ihan hyvän makuinen. Koostumus näissä kaikissa oli sama. 

Sitten keskirivi. Oranssi-punainen on melko kirpsakka, myös vähän saippuaan vivahtava. Jotain appelsiiniin menevää kenties tässäkin. Keltapunainen on vielä pahempi. Keltainen osa maistuu samalle saippualle kuin keltainen aakkonen samasta pussista. Punaisen ja keltainen yhdistelmä vaan tuntuu vahvistavan pesuaineen makua. Vihreä-punainen on sentään vähän parempi. Syötävin näistä kolmesta. Tämän mausta ei oikein ota selvää, joten en osaa enempää kuvailla. Näiden yhdistelmien koostumus on hyvin erilainen verrattuna yksivärisiin aakkosiin. Nämä ovat pehmeitä ja tarttuvat tahmaisesti hampaisiin. Jotain kuitenkin kertonee näistä se, että pussista hävisivät ensimmäisenä kaikki muut paitsi nämä. Jouduin sokerin himossani pitkin hampain syömään nämä, kun muuta ei lähettyvillä juuri ollut. 

Alarivillä sijaitsee pussin ainokainen musta karkki. Tämän koostumus on mielestäni tosi kiva, melko samankaltainen kuin Halvan salmiakeissa. Ei tosin yhtä kiinteä, mutta sinne päin. Ainesosaluettelon mukaan tämä on lakritsin ja salmiakin sekotus. Kuvailisinkin tätä suolaiseksi laktrisiksi. Ehdoton lisä hedelmäkarkkeja täynnä olevaan pussiin. Mielestäni tällaisia olisi voinut olla enemmänkin. Tykkään mustien- ja hedelmäkarkkien tasapainosta.

Alariviltä löytyy myös pussin ehkäpä erikoisimmat karkit. Ne ovat siis puoliksi vaahtoisia ja puoliksi viinikumeja (kenties). Ne ovat myös yltäpäältä sokeroituja. Hampaat uppoavat mukavasti vaahtoon ja karkit ovat miellyttävän pehmeitä, mutteivät tahmaisia. Vihreävaahtoaakkonen maistuu jälleen vähän saippualle. Ehkä tässä on vivahde jotain limemäistä tai sitruunaa. Ainakin vihreästä väristä päätellen. Punainenvaahtoaakkonen on onneksi parempi. Tässä on tosi kiva maku, marjainen jälleen. Enemmän mansikkainen kuin aikaisempi mustaherukka. Nämä vaahtoaakkoset katosivat pussista ensimmäisenä, hyvä kuin ehdin edes noita kahta maistella! 

Entäs kokonaisuus? Hmm. Päällimmäisenä mieleen tulee saiput. Olen hiukan pettynyt tähän pussiin. Ylipäänsä olen pettynyt Malacon Aakkosiin. Muistelen vieläkin kaiholla sitä Sirkus Aakkospussia, joka kaupan hyllyltä löytyi kun olin pieni. Karkkien koostumus ja maku olivat täysin erit kuin tänäpäivänä! Onhan joku muukin tehnyt tällaisen havainnon?

No mutta takaisin asiaan. Pussista löytyi ehkä kolme tai neljä hyvää karkkia. Muut olivat saiputta. Enpä taida ostaa enää tätä pussia :/ Vaikka mainos on tosi kiva, karkit ei yllä ihan sinne asti. Kaksi karkkia. 

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Panda Suklaarusinat


Karkkiblogi sai ihka ensimmäisen fanipostin! Postiluukkuun tipahti tänään ihana ylläri, nimittäin Pandan Suklaa rusinat -uutuus! Pussukassa on maito- ja valkosuklaalla kuorrutettuja rusinoita. Nams. Allekirjoittanuthan ei muussa muodossa rusinoita suuhunsa pistä kuin kuorrutettuina. Ei ehkä se terveellisempi, mutta taatusti paremman makuinen vaihtoehto :D Mielellään haluan kuorrutuksen olevan maitosuklaata tai jogurttia. Siispä Pandan valkosuklaakuorrute tulee nyt uutena juttuna!


Pussukalla on painoa 125 g ja hintaa muistaakseni vähän päälle 2 euroa. Mielestäni pussin pajunkissat on ihania! Aivan ihana idea, hyvä Panda! Muutenkin ulkomuoto on todella raikas ja pirteä. Kuitenkin kyseessä on nyt pajunkissamaisuus, joten saakohan näitä tulevaisuudessa vain pääsiäisen aikaan....?

Pussin takanakin on viittaus kevään kukintoihin:

Perinteisiä suklaarusinoita pajunkissamaisessa sekoituksessa. 
Suklaaherkut tekee Panda - Se Omintakeinen Makeinen.

MAITOSUKLAA- JA VALKOSUKLAARUSINOITA. Ainesosat: rusina, sokeri, kaakaovoi, rasvaton maitojauhe, täysmaitojauhe, kaakaomassa, maitorasva, pintakäsittelyaine (E414), emulgointiaine (lestiini), aromi (vanilliini). Maitosuklaata 22% ja valkosuklaata 22%. SAATTAA SISÄLTÄÄ PIENIÄ MÄÄRIÄ VEHNÄÄ.

 Kuten edeltä huomaa, ainesosalistassa ei ole mitään erikoista. Tiesittekö muuten, että ainesosalistaan on aina merkitty ensimmäiseksi ne ainesosat, joita on eniten. Viimeisenä olevia aineita on siis vähiten.
 


Pandan suklaarusinauutuudet ovat ihan hyviä. Ainakin päätellen siitä, että nyt kun tätä kirjoitan, rusinakuppi on jo melkein tyhjä. Olen muistaakseni joskus muinoin maistellut Pandan maitosuklaarusinoita ennenkin. Muistaakseni jostakin rasian tapaisesta. En ole kovin kova kuluttamaan suklaarusinoita, niin en oikeastaan tiedä, minkä merkkisiä suklaarusinoita kaupanhyllyillä nykyään notkuu. 

Tässä pussissa olevat maitosuklaarusinat tuntuvat maistuvan sille ihanalle Pandan maitosuklaalle (mielestäni se maistuu ihan pääsiäismunasuklaalle!). Suklaatahan näissä on melko vähän, joten sitä on lopulta melko hankalaa erikseen analysoida. Se on tuomassa jonkuntapaista lisämakua rusinoihin. No kuitenkin, hyvää!

 En osaa oikein päättää pidänkö valkosuklaakuorrutetuista rusinoista. Pidän valkosuklaasta kyllä sellaisenaan todella paljon. Mutta rusinoiden kanssa.... hmm. Pitää miettiä. Olen maistanut (muistaakseni Pirkan) valkosuklaa-jogurttipäällystettyjä banaaneja, ja ne olivat hyvin jytyä tavaraa verrattuna esimerkiksi tavallisiin jogurttikuorrutettuihin. Nyt on siis kuitenkin kyseessä pelkkä valkosuklaakuorrutus. No tunnetusti valkosuklaa on hyvin imelää. Ja niin ovat kyllä rusinatkin (ainakin minusta). HMMM. Tavallaan nämä ovat ihan syötäviä. Näissä on kuitenkin joku hassu sivumaku mikä minua juuri nyt mietityttää. En taida tykätä siitä. 

Haluaisin kovasti sanoa, että en ostaisi näitä, jos valkosuklaarusinat olisivat yksinään pussissa. Ostaisin nyt tämän pussin ehkä maitosuklaarusinoiden takia. Kuitenkin jaan kotini maitosuklaarusinoista pitävän miehen kanssa ja hyvä, kun kerkesin näkemään ensimmäistäkään maitosuklaarusinaa! Eli toisin sanoen minulle tämä pussi on täynnä valkosuklaarusinoita, miehelleni maitosuklaarusinoita. En siis ehkä tule ostamaan näitä (ainakaan kovin useaa kappaletta). Paitsi ehkä jos söisin piilossa kaikki maitosuklaarusinat. Jonka jälkeen joutuisin tosin syömään valkosuklaarusinatkin yksin....

Nojoo. Kokonaisuudessaan pussi on mielestäni ihan kiva markkinaraon täyte ja kevätsesonki tuote. Nämä ovat oivat oivia napostelukarkkeja. Asetat pussin viereen sohvannurkkaasi ja ennen kuin huomaatkaan se on tyhjä. Kuten minun kuppini tällä hetkellä. Kolme karkkia!

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Fazer Pupujussin ja Pupuneidin raenamit


 Tänään testaillaan Fazerin pääsiäisrakeita: Pupuneidin choco-raetta, Pupuneidin hedelmäraetta ja Pupujussin kevätraetta. Äkkäsin pussukat yllättäen -50% alennuksessa Rovaniemen Anttilassa ja päätinpä nyt aikani kuluksi postailla näistä maistelutunnelmat. Yhdelle pussille tuli siis alennuksen jälkeen hintaa 0,87e, eli alkuperäinen hinta oli varmaankin noin 1,70e. Mielestäni tämä alennettu hinta on aika erittäin hyvä, joten en yksinkertaisesti voinut olla ostamatta! (Minut löytääkin tällaisten suklaantäyteisten juhlien jälkeen usein kauppojen karkkialehyllyjen edestä.) Pussien koko vaihtelee 140-150 gramman välillä. Mutta itseasiaan.


Pupujussin kevätrakeet ovat siis hedelmänmakuisia vaahtorakeita. Hyvin tuttuja varmasti monelle. Oman äitini kätköistä näitä löytyy ainakin jokaisen pääsiäisen aikaan. Ainesosat ovat hyvin tyypillisen karkkipussin sisällön kuuloisia.

Hedelmänmakuisia vaahtorakeita. Ainekset: sokeri, glukoosisiirappi, hyytelöimisaine (E414), liivate, happo (E330), aromit, maitoproteiini, pintakäsittelyaine (E901), värit (E120, E160a, E141, E100)

Linkkien takaa löytyy selitykset e-koodeihin ja lisäaineiden käyttötarkoituksiin, siispä en erittele niitä tämän enempää. Hypätään siis suoraan maisteluun!

Hmm. Lapsuusmuistoilla lienee taas suuri nostalgiakerroin tämän karkin odotuksissa. Tai sitten muisin väärin. Muistin, että nämä rakeet olivat mukana täyteläisiä ja hieman sitkeitä. No sitkeitä nämä ainakin ovat. Päällä oleva raekuori on hyvin paksu. Se täyttää koko suun ja sisällä oleva vaahto jää pieneen osaan. Kaikki karkin maku taitaa myös olla raekuoressa kiinni. Eri väriset namut maistuvat hiukan erilaisilta. Värejä on siis neljä: vihreä, keltainen, oranssi ja vaaleanpunainen. Aluksi makuja ei edes erottanut toisistaa, mutta kun enemmän maistelee ja vertailee, sitä selvemmäksi maut tulevat. Eniten näistä kaikista makua on keltaisessa. Sen maku on hyvin sitruunainen. Myös punainen maistuu melko vahvasti jollekin, ehkä kirsikkaiselle tai jollekin marjalle. Maku on kuitenkin melko epäselvä. Oranssissa maistuu melko vahvasti appelsiini. Vihreä on näistä kaikista mauttomin. Ehkä tässä on tavoiteltu päärynää? Kaikkien raepinta maistuu hyvin paljon kuitenkin sokerille.

Jonkun ajan maistelun jälkeen karkit alkavat maistua ihan kivalle, mutta oli tämä pussi jonkinlainen pettymys. Eniten ehkä ärsyttää paksu sokeriraekuori. Kyllä tämän pussukan loppuun syö, mutta olen onnellinen, että tähän meni vain 87 senttiä..... Kaksi karkkia.



Toinen pussi on siis nimeltään Pupuneidin choco-rae. Pussista ilmestyi myös nähtävästi koristeluun tarkoitettuja keltaisia pupuja. Suklaarakeita on kahden kokoisia, myöhemmin selviää ovatko ne keskenään erilaisia. Aineslista on pidempi kuin edellisessä, mutta hyvin samantyyppinen kuin esimerkiksi suklaalevyissä.

Makeissekoitus. Ainekset: sokeri, glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, vehnätärkkelys, kasvirasva, muunnettu tärkkelys, kaakaovoi, täysmaitojauhe, kaakaomassa, happamuudensäätöaineet (E270, E325), rasvaton maitojauhe, maitorasva, herajauhe, stabilointiaine (E420), aromit, suola, pintakäsittelyaineet (E904, E903), sakeuttamisaine (E414), emulgointiaine (lestiini mm. soija), värit (E100, E160a, E141)

E270 on maitohappo, jota muodostuu maitosokerista maitohappobakteerien vaikutuksesta. Vaikka tämä on orgaaninen happo, sitä valmistetaan kemiallisesti. 

E325 on natriumlaktaatti on maitohapon suola, jota esiintyy niin ikään luontaisesti kehon aineenvaihdunnassa sekä hapanmaitotuotteissa. Tätä tuotetaan maitohappokäymisen avulla maidosta ja vihanneksista. E325 on happamuudensäätöaine, joka tehostaa hapettumisenestoaineiden vaikutusta.

E420 on sorbitoli eli sokerialkoholi. Sitä esiintyy luontaisesti esimerkiksi omenoissa, luumuissa ja pihlajanmarjoissa. Tätä kuitenkin valmistetaan teollisesti tärkkelyksestä. 

Pienissä suklaarakeissa on karkkisisus. Melko kirpeä sellainen. Ilmeisesti sitruunaa tai jotain sen kaltaista. Hyviä nämä kieltämättä ovat. Eikös se niin mene, että suklaakuorrutus parantaa mitä tahansa. Isojen suklaarakeiden sisällä ei ole hedelmäkarkkia, kuten pienissä. Tämä muistuttaa melko paljon Pandan suklaa mix kevään valkosuklaatoffeen sisusta. Tässäkin taitaa olla fudgemainen täyte, tosin ei niin hyvä kuin Pandassa (jos nyt saa vertailla..). Hyvää se kuitenkin on! Keltainen pupu on melko tyypillinen hedelmäkarkki. Jälleen hivenen kirpeän sitruunan makuinen. Koostumus on samanlainen kuin Fazerin Aarrearkku-pussin hedelmäeläimistä, tosin tiiviimpi. 

Pidän tästä pussista enemmän kuin Pupujussin kevätrakeista. Sitruunaiset karkit piristävät pussia mukavasti. Kuitenkin se on ehkä liian kirpeä minun makuuni. Kokonaisuutena kuitenkin toimii ja voisin ehkä ostaa tähän hintaan uudestaankin. Kolme karkkia.



Viimeisenä vuorossa ovat Pupuneidin hedelmärakeet. Nämäkin lienevät suurelle osalle tuttuja, minulle ainakin (jälleen niistä äitini kätköistä). Värejä on viisi erilaista: vihreä, violetti, pinkki, punainen ja keltainen. Ainesosaluettelo on jälleen tyypillinen.

Hedelmänmakuisia rakeita. Ainekset: sokeri, glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, vehnätärkkelys, muunnettu tärkkelys, happamuudensäätöaineet (E270, E334, E325), aromit, hyytelöimisaine (E414), pintakäsittelyaine (E901, E903), värit (E120, E160a, E141, E100, E131, E163).

E334 on viinihappo, jota löytyy luontaisesti monista hedelmistä kuten viinirypäleistä. Sitä valmistetaan viiniteollisuuden sivutuotteena. Tämä vahvistaa happamuudenestoaineiden vaikutusta.

E163 on antosyaani, eli punasininen väri. Tätä uutetaan fysikaalisin menetelmin eri kasveista, kuten viinirypäleistä ja mustista viinimarjoista. Tätä löytyy myös muun muassa mansikoista, kirsikoista, karpaloista ja mustikoista.

Vihreä rae maistuu kirpakalle sitruunaiselle. Pinkki maistuu jollekin marjalle. Siinä on myös kirpeä sivumaku. Punainen on myös marjainen, ehkäpä mansikkaan viitaava. Tässä kirpeys ei ole niin voimakas kuin edeltäjissään. Ehkäpä tämän makeus vähän kumoaa sitä. Violetti on ehkä kammottavimman makuinen. Minulla on jokin henkilökohtainen vihasuhde kaikkeen kirsikan muunnoksiin (pidän siis ihan oikeista kirsikoista) ja tämä maistuu kyllä niin kuvottavalle, että tämän on pakko olla kirsikka. Kaiken kaikkiaan kaksi sain kurkusta alas. Viimeisenä tulee keltainen, joka maistuu myös ylläri-pylläri sitruunalle! Kaikki karkit olivat hyvin kirpakoita ja yllättävän vahvan makuisia. Vaikka itse mausta ei ihan saa selvää, se on silti vahva. Koostumus on sitkas. Päällä on ohut raekuori ja sisällä on jotain venyvää tahmaa. En oikein tiedä miksi sitä kutsuisi. 

Ihan kiva pussukka, juuri sen makuinen, mitä muistelinkin. Kirpeys on minulle ehkä jälleen liikaa (näin suklaanystävänä pidän kaikesta äklömakeasta). En kuitenkaan ole pettynyt tähän pussiin. Tiesin jo ennalta violetin olevan pahanmakuinen, joten se ei tullut mitenkään yllätyksenä. Näitä tulee kalasteltua ehkä irtokarkkilaarista. Itse pussia en ehkä ostaisi kuitenkaan uudestaan. Annan kuitenkin kolme karkkia.


perjantai 6. huhtikuuta 2012

Panda Suklaa Mix Kevät

Koska nyt on pääsiäinen, maistellaan pääsiäisen uutuuskarkkeja! Jälleen on tiedossa hyvin suklainen lähestymistapa, nimittäin Pandan uusi Suklaa Mix Kevät. Pussi on ihanan pirtsakka ja tuo todellakin pääsiäisen ja kevään mieleen. Pussi on 200g kokoinen ja maksoi 2,99e - melko tyyristä tavaraa siis. Hinta on kuitenkin samaa luokkaa muiden Pandan suklaamix -pussien kanssa.


 Pussin takaa löytyy jälleen ihanainen Pandan terveyhdysteksti:

Kevät on pupujen aikaa,
niin täynnä on se myös värien taikaa.
Tuo monia makuja kielen päälle,
suklaisia, maistuvia joka säälle!
Suklaa herkut tekee Panda - 
Se Omintaikeinen Makeinen.

Ainesosalista on melkoisen pitkä:

SUKLAASEKOITUS. Ainesosat: Sokeri, kaakaovoi, tärkkelyssiirappi, täysmaitojauhe, kaakaomassa, rasvaton maitojauhe, kasvirasva, maitorasva, aromit (mm. vanilliini), sakeuttamisaine (E414), värit (E171, punajuurimehu, E100, E141), emulgointiaine (lestiini), hyytelöimisaine (E440), happamuuden säätöaineet (E330, E331), pintakäsittelyaineet (E901, E903, E904), suola. SAATTAA SISÄLTÄÄ PIENIÄ MÄÄRIÄ HASSELPÄHKINÄÄ JA VEHNÄÄ.

Hmm... Panda taitaa tykätä E-koodeista? Käydäämpäs niiden kimppuun. Jälleen esittelen vain ne, joita ei ole vielä käsitelty (linkkien takaa löytyy aikaisemmat selitykset). Esittelythän tarjoaa jälleen Eviran Lisäaineopas.


E414 eli toisin sanoen arabikumi. Tämä on palkokasveihin kuuluvien kumipuiden kuivattua maitiaisnestettä. Tätä saa käyttää lähes kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita. Jälleen ulkopuolelle jäävät ne minipikariin pakatut hyytelömakeiset. 


E171 kuulostaa hurjalta. Titaanioksidi. Nimensä tämä saa titaanpitoisista mineraaleista, josta tätä valmisestaan. Väriltään tämä on valkoinen. E171 saa käyttää makeisiin, kahvileipiin ja ravintolisiin.

E100 on keltainen tai keltaoranssi väri.

E141 on vihreä-sininen-musta väri.

Hyytelöimisaineita käytetään samaan tarkoitukseen kuin sakeuttamisaineita. Tässä kyseisessä pussissa tätä lienee käytetty mansikkapupun sisuskaluihin. 

E440 on pekiini ja pääasiassa käytetty sakeuttamisaineena. 


E904 on toiselta nimeltään sellakka. Tätä saadaan intialaisen Laccifer -lakkakilpikirvan puhdistetusta vahamaisesta eritteestä.


Pussista löytyy siis neljää erilaista makua: Valkosuklaatoffee, appelsiinisuklaasydän, päärynäsuklaasydän ja mansikkapupu. Maut ovat näin äkkiseltään kummallisen kuuloisia. Nappuloiden värisävyt noudattavat kyllä pussin ulkomuotoa. Kun avasin pussin, sieltä tulvahti pökerryttävä mansikan tuoksu. Teollisen mansikan tosin. 

No mutta, maistellaan!

Ensimmäisenä isken hampaani päärynäsuklaasydämeen. Suuhun tulee ihan pikkuruinen päärynän häivähdys. Sisällä oleva suklaa on todella hyvää. Jos olette maistaneet Pandan Suklaasydän -pussia, tiedätte, millaista suklaa on. Ilman sitä piparmintun makua tosin. Kaiken kaikkiaan, tämä päärynä versio on aika tylsän oloinen. Päärynä ei juurikaan maistu. Siis esimerkiksi jos maistelisin tätä silmät sidottuna, en kyllä osaisi sanoa maistavani päärynää. 

Seuraavaksi vuorossa on appelsiinisuklaasydän. Tässä on paljon vahvempi maku kuin päärynässä. Sisällä oleva suklaasydän on luonnollisesti saman makuista kuin edeltäjässään. Pidän tästä enemmän kuin päärynästä. Molempia pitää imeskellä, että aromi tulee esiin. Toisaalta odotin, että appelsiinin tai päärynän makua löytyisi suklaankin seasta, mutta suklaa on niiiiiin hyvää, ettei sitä ehkä kannattaisi sellaisella muunnella. 

Nyt voidaan siirtyä valkosuklaatoffeeseen. Tätä olen ehkä odottanut eniten. Hy-vää! Sisällä on fudgea. Vähän sellaista Omarin tapaista kermatoffeeta. Ja päällä tosiaan valkosuklaakuorrutus. Hyvin hyvin hyvin imelää, mutta hyvin hyvin hyvin hyvää! Tätä tekee mieli tunkea suu täyteen ja syödä kunnes tulee paha olo. Tämä olisi niin sen arvoista. Vettä tulee tarvitsemaan varmaankin jokaisen palleron jälkeen. Oijoi! Onneksi näitä on paljon tässä pussissa. 

Viimeisimpänä maistellaan mansikkapupua. Odotin, että sisällä olisi mansikan makuista vaahtoa, siis sellaista "kovaa" vaahtoa. Vaahtokarkin tapaista. Sitkeää. Tämä on kuitenkin lähempänä marmeladia. Mansikkamössöpupun sisällä ei siis todellakaan ole marmeladia, mutta koostumus on ehkä  enemmän sen kaltainen kuin vaahto. Makeaahan tämä on ja vahvasti mansikan makuista, mutta hyvää kuitenkin. Sydämeni ei nyt erityisesti hypähtele tälle, mutta syön kyllä mielelläni. 

Kokonaisuutena pussi on oikein mukavaa mutustettavaa. Suklaasydänten suklaa on niiiiin hyvää (koska olen tylsimys, mielestäni päärynän ja appelsiinin aromit olisi ehkä voinut kuitenkin jättää pois). Valkosuklaatoffeepallero on lllloistavaa! Mansikkapupu on hyvin söpö lisäys, mutta ehkä petyin odotusteni takia. Olisin pitänyt enemmän sitkeästä vaahtomaisesta sisuksesta. Pääsiäis-kevät-uutuus-pussukka saa kolme karkkia. Sen verran oli miinuspuolia. Mutta kyllä tämä kannattaa ostaa ja kokeilla itse! Oli se testauksen arvoinen :)


tiistai 3. huhtikuuta 2012

Halva Väiski


Tänään mieli teki pitkästä aikaa vaahtokarkkeja. Vakiopussini on Halvan Väiski vaahtikset. Pussi on sopivan kokoinen ja hyvin sopivan hintainen! Painoa huimat 90g ja hintaa vielä huimemmat 1,25e. Joskus muinoin hinta on ollut vielä pikkuruisempi. 

Aineslistakin on vähintään yhtä pieni kuin paino tai hinta!

Ainekset: tärkkelyssiirappi, sokeri, liivate, maissitärkkelys, maitoproteiini, aromit (luontaisen kaltaiset), värit (E104, E120, E131)

Pussin takana lukee lisäksi, että tuote on valmistettu Espanjassa. Se on sinänsä mielenkiintoista, että Halva on suomalainen perheyritys (tosin kreikkalaisen herran aloittama, lisää tästä voi lukea täältä)

Vaahtokarkeista löytyy siis kolmea erilaista lisättyä väriainetta

E104 on kinoliinikeltainen, jota valmistetaan keinotekoisesti. Sitä saa käyttää esimerkiksi jälkiruokiin, jäätelöön ja makeisiin.

E120 on karmiini, eli punainen väri. Tämä on samaa ainetta, jota käytetty muun muassa Pandan Lakumix Party -pussissa. Kyllä vain, sitä kuivatuista ötököistä tehtyä väriä!

E131 on patenttisininen V, eli sininen väri. Tämä lienee sekoitettu E104n kanssa vaahtokarkin vihreäksi väriksi. E131 valmistetaan keinotekoisesti ja sitä saa käyttää samoihin tarkoituksiin kuin E104.


Pussista löytyy siis neljän muotoisia vaahtokarkkeja: pyöreitä, neliöitä, kierteisiä ja tavallaan pyöreitä jotka ovat hiukan kierteellä. Kuten aiemmin tuli (ja kuvasta tulee) ilmi, niissä on neljää eri väriä: pinkki, keltainen, vihreä ja valkoinen. Eri värit eivät maistu eriltä.

Itse pidän vaahtokarkeista niiden pehmeyden ja lempeän maun takia. Niitä on mukava ahtaa suu täyteen! Väiski vaahtokarkit, kuten vaahtokarkit nyt yleensäkään, eivät oikeastaan maistu miltään. Ehkä hieman vaniljaiselle. Vaahtikset tuovat kuitenkin mukavaa vaihtelua ainaisiin viinikumimakeisiin.

Mielestäni Väiskit ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan ja mukavassa koostumuksessaan vaahtokarkkien aatelia. Lisäksi pussi on juuri sopivan kokoinen, yleensä vaahtokarkkeja näkee myytävän kilon kokoisessa säkissä, ja kuten arvata saattaa kilo vaahtokarkkeja on melko iso säkki. Nam, nam, täydellinen napostelupussi, neljä karkkia!